Tiedätkö sen hetken, kun sisimmissäsi kaipaat, että joku huomaisi tekemisesi?  Tai sen hetken, kun yllättäen kuulet työkaverisi näkevän sinut ja panostuksesi? Lämmin tunne lävistää kehon: Olipa mukava kuulla, vaikka sitä on usein vaikea sanoa ääneen. 

Palautteen antaminen on työelämän arvostettu ja tiedostettu, mutta liian vähän käytetty polttoaine. Ilman sitä ei pitkälle pötkitä, ja pienellä annostuksella jo moottori yskähtelee ja lähtee käyntiin. Moni kertoo tiedostavansa asian, mutta usein palautteista kuitenkin saamme lukea: “Liian vähänhän sitä tulee käytettyä.” 

Palautteen avulla tiedämme, mikä toimii – ja mikä ei. Se ei ole pelkästään positiivisten asioiden viljelyä tai vikojen osoittelua. Rakentava palautekulttuuri on dialogia, jonka tarkoituksena on auttaa toisiamme loistamaan. Kun tiimissä osataan hyödyntää palautteen antamista, pyytämistä ja vastaanottamista, tapahtuu merkityksellisiä asioita: motivaatio kasvaa, osaaminen kehittyy ja ilmapiiri paranee. On tärkeää oman kehittymisensä kannalta saada sekä myönteistä, että rakentavaa palautetta. Oletko sinä huomannut saman? Ja oletko kenties kysynyt palautetta työkavereiltasi? 

Hyvän palautteen resepti  

On oleellista, miten palautetta annetaan ja vastaanotetaan. Onko sinulle tuttua, että hyvän palautteen kuultuasi vähättelet: “No yhdessähän tämä tehtiin” tai “Eikait tämä ollut kuin…”? Tai onko hyvä palaute jäänyt ehkä antamatta, kun et ollut aivan varma, miten se kannattasi ilmaista?  

Tässä onkin palautteen antamiselle selkeä resepti. Tämä on mahdollista oppia, onhan reseptissä vain neljä kohtaa: 

1. Ole konkreettinen: Ei ”Hyvä työtä!”, vaan ”Tuo sun raportti oli selkeä ja napakka – siitä oli helppo tehdä päätöksiä.” 
2. Ole ajoissa: Palautetta ei kannata säilöä. Mitä tuoreempaa, sen parempi. 
3. Käännä kohti kehitystä: Jos kritiikkiä tarvitaan, tarjoa myös mahdollisuus ratkaisuun. Ei: ”Tämä meni pieleen.” Vaan: ”Tämä ei nyt ihan osunut, mutta oletko ajatellut, miten se voisi toimia paremmin? 
4. Muista palautteen kärki: Jos aiot antaa kritiikkipainoitteista palautetta, tee se myönteinen kärki edellä. Kritiikkikin on helpompi vastaanottaa, jos kuulee, ettei kaikki suinkaan ole pielessä.

Palautteen vastaanottamiselle on vielä selkeämpi resepti, siinä on vain kaksi kohtaa:

1. Kiitä. Olipa palaute mielestäsi hyvä tai huono, kiitä palautteen antajaa.
2. Ota palaute sydämellesi; hyödynnä sitä.

Jokainen työyhteisön jäsen on inhimillinen ihminen, ja tarvitsee toisia ihmisiä ympärilleen: kasvaakseen, kehittyäkseen ja loistaakseen. Yksikin myrkyllinen palautteenantaja voi sammuttaa koko työyhteisön loiston. Huomataanhan, palaute on usein sanatonta ja pienieleistä viestintää. Onkin oivaltavaa, kun tunnistan itse, mitä tuon työpaikalleni tullessani töihin. Kannustavan vai latistavan työkaverin?  

Esihenkilön oma kasvu palautteenantajana 

Hyvä palautteenanto ei ole synnynnäinen taito, vaan se kehittyy kokemuksen ja harjoittelun kautta. Esihenkilön on tärkeää arvioida omaa toimintaansa ja reflektoida saamaansa palautetta. Palautteen merkitys korostuu erityisesti johtamisessa, sillä esihenkilön käytös asettaa toimintakulttuurin koko tiimille. 

Ei siis ole turhaa rahanhaaskausta, kun esihenkilö kouluttautuu ja haastaa itseään entistä parempaan palautteen hyödyntämiseen, siihen liittyviin tekniikoihin ja mieleen vaikuttamiseen. Tällainen on mahdollista laadukkaiden koulutusten ja valmennusten tai oman työnohjauksen avulla. Palautteen hyödyntäminen on yksi tehokkaimmista ihmisten johtamisen keinoista, tarttukaamme siihen! 

Esihenkilökoulutus tarjoaa kattavan ymmärryksen johtamisen parhaista käytännöistä ja niiden soveltamisesta työyhteisöissä.

Koulutuksen avulla esihenkilöt oppivat luomaan psykologisesti turvallisia työympäristöjä, jotka tukevat työntekijöiden hyvinvointia ja organisaation menestystä.

Koulutuksen kautta osallistujat saavat työkaluja tehokkaaseen viestintään, konfliktien hallintaan ja tiimien motivointiin, mikä johtaa parempaan työtyytyväisyyteen ja tuottavuuteen.